Tässä on ilmoitus teille, ja ilmoittaudu yhdistyksen sihteeri Katja Katilalle Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen 26.4. mennessä ruokailumäärän takia.

Diakin viimeisen vuosikurssin viittomakielen tulkkiopiskelijat tulkkaavat teatterinäytöksiä Turun seudulla kevään aikana seuraavasti:

 Turun nuori teatteri / Puputyttö

* tiistaina 13.3. klo 19

* torstaina 15.3. klo 19

 Kaarina­-teatteri / Lumikuningatar

* keskiviikkona 14.3. klo 18.30

* perjantaina 16.3. klo 18.30

* lauantaina 17.3. klo 17.00

 Tehdasteatteri / Pikku prinssi

* sunnuntaina 22.4. klo 12

 Ilmoitustaulu (Adobe Reader PDF)

Varaa liput suoraan teattereista ja varmista paikkasi tulkatuissa näytöksissä!

Liitteessä myös tiedote aiheesta esim. nettisivuille tai ilmoitustaululle laitettavaksi ja eteenpäin välitettäväksi.

Sirke Peltokorpi (oikealla) on opetellut viittomakieltä sen verran, että tavalliset keskustelut
onnistuvat Raision seudun viittomakielisten puheenjohtajan Helena Tanskasen
kanssa.

Puhelimeen puhuminen ei onnistu monilta kuulovammaisilta, eikä toisessa
päässä oteta vastaan tekstiviestitilausta, ei ainakaan Turun seudulla. Jos
taksin haluaa tilata, pitäisi siis vinkata kuulevalle, että tämä tilaisi
taksin, mutta vaivalloista se on.

– Tai sitten pitää heiluttaa kadulla vapaalle taksille, miettii Raision
seudun viittomakielisten puheenjohtaja Helena Tanskanen.

Hätäkeskukseen soittaminenkin on ongelma. Tanskanen kertoo, että hiljattain
eräs kuulovammainen menehtyi sydänkohtaukseen, sillä hän ei voinut olla
yhteydessä tekstiviestillä hätäkeskukseen.

Valtiovalta lupaa tekstiviestiyhteyttä hätäkeskukseen vasta vuonna 2015.

Paikallisesti yksi pulmapaikka oli terveyskeskusajan varaaminen Raision
terveyskeskuksesta. Asia saatiin kuitenkin hoitoon, mistä yksi kiitos kuuluu
raisiolaiselle Sirke Peltokorvelle. Hän puuhasi asiasta
kuntalaisaloitteen, joka lopulta johti tekstiviesti- ja sähköpostiajanvarauksen
käyttöönottoon Raisiossa.

Raision seudun viittomakieliset palkitsivat Peltokorven ensimmäisellä
viittomakielisten kummiystävä-kunniakirjalla viime perjantaina.

Peltokorpi tutustui kuulovammaisiin ollessaan töissä autokorjaamossa. Pomo
oli kuulovammainen, mutta asiat hoituivat.

– Siellä keksimme oman slanginkin, Peltokorpi kertoo.

Hän kävi viittomakielen alkeiskurssin ja innostui käymään jatkokursseilla.
Viittomia hän osaa sen verran, että selviää tavallisesta keskustelusta. Se on
tosin hankalaa, jos kuulovammaisella keskustelukumppanilla kädet käyvät
vauhdikkaasti ja ”käsiala” on pientä.

– Moni kuulovammainen on tosi taitava lukemaan huulilta. He ovat erittäin
avuliaita siinä, että heitä ymmärretään.

Peltokorpi sanoo, että oma tuttavapiiri laajentunut sen jälkeen kun hän
tutustui kuulovammaisten elämään.

Helena Tanskanen kertoo, että kuulovammaiset ovat hyvin erilaisia. Osalla
suomenkieli on hyvin vahva, mutta ei kaikilla. Paikalliset kuulovammaiset
tapaavat toisiaan joka toinen viikko Raision Tornilassa. Siellä keskustellaan
ajankohtaisista asioista.

Tanskanen on nyt huolissaan seniori-ikäisistä kuulovammaisista, joita on
Turun seudulla muutama sata. Miten heidän tarpeensa huomioidaan.

– Seniorien määrä kasvaa, mutta miten yhteiskunta on huomioinut heidät.
Oikein mitään ei ole tarjolla.

Tanskanen on pohtinut, että ranteeseen kiinnitettävä hätäpainike olisi hyvä
apuväline. Nyt kotonaan kaatunut voi joutua odottamaan useita tunteja, ennen
kuin apu tulee paikalle.

Toinen huoli on nuorten
kuulovammaisten heikosta työllistymisestä. Hän miettii, miten kuulevat saisivat
rohkeutta tutustua siihen, miten viittomakielisten kanssa toimitaan.

Lähde: Rannikkoseutu